Karelian Skies 2017 concert video

•4.9.2017 • Jätä kommentti

Mainokset

Karelian Skies remarks

•31.7.2017 • Jätä kommentti

Magical moments, I could describe my feelings once again during the rehearsals and composing sessions. And of course the concert.

20170713_120236

Very soon I started contemplating about the magnificent soundscape in Hannikainen hall. I had so strong feeling, that our sessions indeed tend to develop very specific, unique Karelian Skies sound!
Could it be true?
I presume it could be, because it seems that each and every player here ”look at the same direction” musically and artistically. We all have a taste for pretty same style of music, our sound aesthetics has developed similar… and most of us love the sounds of old analog synthesizers and at least some of us are deeply in love with mellotron sounds!

That spacious, excellent acoustic quality of Hannikainen hall is fantastic: it gives a possibility to experience vast dynamics, even the quietest beeps and longest delays are audible without excessively loud main levels. Sometimes it’s just great to put out some high sweeps, swirls and long echoes just to hear how clearly they can be heard inside the sonic layers produced by six or seven players… And I must mention those fantastic visual effect and lights we enjoy, even in the rehearsals they strengthen the experience and atmosphere. We were so lucky to have such facilities that helped us max out the creative process – many ideas that were in head before the week were unimplemented, some of them put into practice and lots of completely new ideas came up during the process.

Secondly, I’m always astonished, how often and easily ”the great mill starts to grind”, and the result is something that every player can surely be proud of. During these sessions and eventually in the end of the week, we’re becoming something like a real band. That’s why in my both participation years those Saturday evenings after a concert, my feelings are overwhelmed but also nearly bittersweet. Just when the band dynamics is at its best, the career is over! But I had once again a possibility to experience something unique. Maybe not great for the art of the mankind, but surely great for one man!

20170715_132012

A million thanks guys, it’s been a pleasure to participate, produce, compose and perform with you. And thanks as well to all of you being with us outside the stage!

Cheers,
Teijo

Karelian Skies 2017

•30.7.2017 • 2 kommenttia

Vuoden 2017 Karelian Skies -stagepäiväkirja

20170709_124837

Kantamukset. Useampi kilo tavaraa

Karelian Skies 2017 -kokoonpano koostui tänä vuonna viidestä suomalaisesta ja yhdestä britistä. Toinenkin ulkomaalaisvahvistus oli tulossa, mutta valitettavasti joutui perumaan viime hetkellä tulonsa. Myös yhtye oli näin ollen pienempi, kuuden hengen kokoonpano taitaa olla KS-historian pienin.

Sunnuntai

Juna Helsingistä lähti klo 13.19. Ongelmia painavan laukun kanssa: ykkösvaunussa ei ollutkaan isojen matkalaukkujen säilytystilaa. Syntikan kotelo mahtui onneksi hattuhyllylle. Paikka kapsäkille löytyi kevyellä pakaasilla varustetun varusmiehen vierestä. Pasilassa odottelimme Turun junaa. Junien myöhästymisestä seurasi, että Joensuussa vaihtoaikaa ei ollut, vaan saman tien oli hypättävä ”paikallisjunaan”. ”Lättähatussa” tapasimme Pekka Tolosen.

20170709_184124

Matkan varrella Eno

Perillä Nurmeksessa noin klo 20.25. Siinä yhteydessä paiskasimme kättä myös Nick Rothwellin kanssa, joka oli ollut junassa eri vaunussa. Pompannappi-asuntola oli majapaikkamme tänäkin vuonna. Minulla ja Fressulla huone 21, yhteistila tällä kertaa h15 edellisvuoden h13 sijaan. Tita oli valmistanut illaksi erinomaisen salaatin, jopa balsamicoa sai kastikkeeksi! Nukkumaan päästiin viimein kellon lyödessä kahta.

Maanantai

Herätys kortteerilla 7.45. Saamamme avain ei sopinut lukkoon enkä näin ollen päässyt keittelemään kahvia, kun olin valmis noin puoli yhdeksän aikaan. Aloin siis kirjoittamaan päiväkirjaa ja lataamaan kenttä-äänityksiä puhelimesta – touhu, joka olisi pitänyt tehdä jo viikonloppuna.

20170710_100818

Nurmes-talo, Hannikaisen sali

Ilma oli aurinkoinen kun läksimme salille, ollen perillä noin klo 10.15 aikaan. Panu olikin jo paikalla ottamassa vastaan. Kun Severikin saapui, stageporukka oli kasassa ja aloimme tehdä stageplania. Panu suunnitteli ”black box” -tyyppisen lavaratkaisun, jossa sivut peitetään mustilla verhoilla ja taustana on valkokangas, nythän meillä oli taustavisuaalit mukana edellisvuodesta poiketen. Kamat löysivät nopeasti paikkansa, virrat päälle ja kokeilemaan.

20170710_103330.jpg

Stageplanin suunnittelu

Kaikeksi onneksi kaikki kapistukset toimivat mukisematta. Vai muutama viikko sitten hankkimani Edirol-äänikortti toimi moitteitta, samoin uusi, halpa Joyo-delay. Itse asiassa olen hyvinkin tyytyväinen Joyoon, analogiemulaatiolla saa todella pitkiä, muhevia kaikuhäntiä aikaan. Ideaalinen mellotron-sampleille, jota varten ikivanhan macinraatoni on mukana.

20170710_110025

Stageplanin toteutus

Porukan kalusto oli mukavan heterogeenistä. Itselläni ei ollut viime vuoden romppeista muuta kuin vanha mac ja digitaaliviive, vanha Rolandin vocoderhan vaihtui tähän roudattavampaan EH-pedaaliin. Fressulla oli uutuutena nyt Waldorfin Streichfett -viulukonemoduli, joka kuulosti todella mellevältä. Plakkarissa oli myös ilmeisesti Nurmeksessa iPadiin viikolla äänitettyä lokkien kirkunaa, jota käytettiinkin sitten tehokkaasti hyödyksi. Otsolla oli mukanaan tuttujen Seaboardiensa lisäksi uutukainen Rolandin syntetisaattori System 8. Kokeilun perusteella laatukone, kosketintuntuma vaikutti erinomaiselta. Nickillä oli mukanaan kaksi Rolin Seaboard blocksia jotka vierekkäin yhdistämällä saa yhden nelioktaavisen ”koskettimiston”. Lisäksi hänellä oli Ableton Push -DAW-ohjain. Pakko myöntää, etten juuri ymmärrä näiden käytöstä, mutta hienoa jälkeä niillä aikaan sai. Pekalla oli minimaalisin kalusto, hän pärjäsi pelkällä läppärillä ja musiikkiohjelmistolla. Ja saipa tuollakin aika moneen kappaleeseen pohjat tehtyä.

20170710_140411

”Maisemakonttori”. Vasemmalta oikealle: Severi Kärki, Otso Pakarinen, Nick Rothwell, Pekka Tolonen ja Petri Frestadius.

Maanantain näkyvin sävellyssato oli hersyvä sovitus Savitaipaleen polkasta. Itselleni tuo ilmeisesti vanha trad on lähinnä tuttu lappeenrantalaisen Sukellusvene -yhtyeen v -79 levyttämästä progeiluversiosta. Teemme nyt sitten elektroversion samasta aiheesta.

Lounastauolla nautimme Lahja Ruokolaisen valmistamaa juureskeittoa. Hyvää oli, nälkä pakeni.

20170710_131134

Lounas maistui, Lahja se on todellinen lahja meille nälkäisille

Iltapäivällä Otso johdatti meidät kesätorille, jossa meidän oli määrä puffata lauantain konserttia. Saapuessamme paikalle lavalla esiintyi mustapukuinen venäläinen tanssija-steppaaja. Lavan vieressä oleva mittari näytti 22 C, joten luulisi olleen kuuman… Seuraavaksi meidät kutsuttiin lavalle. Olimme varustautuneet: Severillä tinapilli, Otsolla iPad, Nickillä triangeli, Pekalla läppärinsä, Petrillä kello ja minulla puhelin ja Sonyn matkakaiutin. Niillä vedettiin lyhyen haastattelun päätteeksi varmastikin erittäin sekavan kuuloinen impropläjäys. Enpä ole ihan varma, teimmekö erityisen postiivista vaikutusta yleisöön… Ainakin huumorimielin poistuimme lavalta.

Tiistai

Tiistain piti olla erittäin kuuman aurinkoisen. Lämmintä oli, mutta taivas olikin melko pilvinen.

20170710_131114

Siinähän se, Lieksan vaskiviikkojen ja muiden taidetapahtumien keskellä…

Runsaasti improvisointia, soundikokeiluja. Kokeiltiin myös todella ryskebiittistä pitkää jamittelua. Kuulosti itse asiassa varsin hyvältä. Myöhemmin tajusimme, että jami oli toooodella pitkä. Pekka ehdotti, josko saataisiin nauhoitettua suoraan pöydästä. Saa nähdä, käytetäänkö näitä tämänpäiväisiä lauantaina… Lahjan catering tarjosi erinomaista kalakeittoa. Panu viritti kuusi pylvästrussia ”työpisteidemme” taakse ja niiden pohjalle vaihtuvaväriset ledispotit. Näyttää oikein hyvältä katsomosta. Takaseinälle hän asetteli myös talon neljä valonheitinrobottia. Niilla saadaan kaunista valokeilaa aikaan, kun savukone levittää hennon usvan saliin. Hioimme Savitaipaleen polkan sovitusta, tässä Severin erinomainen klarinetti tulikin enemmän kuin tarpeeseen!

Illalla grillattiin paremmalla menestyksellä. Kimmo Heikkilä saapui iltaseitsemän aikoihin. Tiimi oli nyt täysilukuinen.

Keskiviikko

Viikon ensimmäinen sadepäivä. Olimme Kimmon kanssa aamuvirkuimmat, joten lähdimme hänen autollaan salille. Muu porukka tulee perässä hieman myöhemmin, joten minulla oli taas vähän aikaa kirjoittaa tätä. Kun porukka saapui, aloitimme heti ambienthuuruilulla. Lokkien kirkunaa etc… kaivoin Alesiksesta hulvattoman hauskan parkuna-ulvonta-soundin, joka kirvoitti pientä nauruntynkää kanssasoittajissa. Tämä muistiin (howling dog, blue21). Severi kokeili Macissaan olevan softan vocoder-pluginia. Myöhemmin kävi mielessä villi ajatus vocoder-kuorosta… mutta sellaisen virittämiseen tuskin olisi enää aikaa. Ehkä ensi kerralla!

20170713_121728

Taustalla tulikärpäsiä avaruudesta

Satoi tasaisesti koko päivän, joten lounas sisätiloissa. Kukkakaalikeitto, leipä, leikkeleet ja jälkiruoaksi pappilan hätävara!

Omasta mielestäni iltapäivän tehokkain pala saatiin avaruuslentoteemasta. Taustasekvenssi kuulosti todella hyvältä, kenenköhän instrumenteista se tulikaan? Nickin tai Pekan, en ole varma… Taustaprojisoinneissa kosmonautteja, astronautteja ja tähtijärjestelmiä. Vocoderiin planeettoja, astronauttien ja lentojen nimiä. Gagarin! Voyager! Uranus!

Lopuksi viritimme todella herkistelyambienttia. Celestial harmonies.

20170714_152647

Backdrop-mestari Kimmo ja valomestari Panu hämärässä valtakunnassaan

Lopetimme vasta kun kello kävi viittä. Iltapala ei ollut tänään grillituotteita vaan pizzerian tarjontaa. Valitsemani kanapita oli oikein hyvä, kumppanit kehuivat myös pizzat kelvollisiksi.

Kuuntelimme noin kymmeneen saakka tiistain nauhoituksia ja koetettiin valita ne palat joista kehitetään ohjelmaan sopivaa materiaalia. Tämän äänirupeaman jälkeen olikin jo varsin kypsä nukkumaan.

Torstai.

Aamupäivällä oli tehtynä jo iso kasa pohjabiittejä. Itselleni heräsi vähän pelkoa, että onko riittävästi avaraa ambienttia väleihin. Pelkoa lievensi se, että ohjelmistoonkin oli siilautunut muutama ihan rytmitönkin pala.

Lounaalla suomalaiskansalliseen tapaan hernekeittoa ja pannaria.
Illalla kuunneltiin suoraan miksauspöydästä Pekan Zoom-tallentimen taltioimaa soittoamme.

20170711_115139

Severi treenaa klarinetillaan. Otso testaa soolosoundia uudella Rolandillaan.

Perjantai.

Viimeiset hionnat. Viimeistelin kaiken lyyrisen osuuden, eli puhtaaksikirjoitin Kalevalasta Sammon taonta -kappaleeseen suoraan kolme säettä. Kiertoradalla-osaan tuli 8 x 4 säettä. Ensimmäiseen säkeeseen: kosmo-/astronautteja, toiseen luotaimia, kolmanteen planeetat, viimeiseen avaruusalusten nimiä. Etenkin planeetat osoittautui hankalaksi, niitä kun on 9 (halusin ehdottomasti Pluton mukaan). Lopulta päätin että Neptunus ja Pluto tulee samaan lauseeseen. Koin muutenkin hieman hankaluuksia ajoituksen kanssa, saa nähdä miten onnistuu… Onneksi yleisön iloksi on Kimmo kehittänyt loistavia vanhoja neuvostoliittolaisia avaruuden valloituksesta kertovia elokuvia joita oli höystetty väriefektein.

20170715_164031

Nick ja se klassinen Karelian Skies-logo

Iltapäivällä vedettiin viimeinen treenikerta ennen lauantain kenraalia ja keikkaa. Ongelmia tahtoi tulla uusien kappalenimien kanssa, kun ei osannut yhdistää niitä työnimiin. Muistipaperi oli näin ollen välttämätön.

Encoreksi tehtiin reilusti alle kymmenminuuttinen hälyily, työnimeltään Apinoiden planeetta. Siihen oli hyvä sijoittaa Alesiksen ulvontaääntä ja lopuksi mellotron -gongi. Valkokankaalle heijastettiin legendaarinen apinaselfie ja… yllätyksellisenä välähdyksenä eräs valtiopäämies. Vaikkemme tokikaan ota millään tavalla mitään poliittista kantaa mihinkään, emmehän?

20170714_004206

Tyyntä

Lauantai.

Vaikka iltapäiväksi lupasikin sadetta, niin päivä nousikin suhteellisen aurinkoisena ja jatkuikin melko samanlaisena. Ihan hellepäivä ei kuitenkaan ollut, joten ehkä jokunen eksyy myös Hannikaisen saliin keikallemme. Koska ei satanut, ainakin osa porukasta käveli salille. Soitimme kenraalit. Edelleenkin vähän huolissani ”Kiertoradalle”-kappaleen taimauksesta. No, ehkä se menee paremmin itse konsertissa. Aikaa kellotettiin perussetille noin tunti, encoreineen. Lyhyenpuoleinen keikka, mutta tällä kertaa totesimme musiikin koostumuksen sellaiseksi, että kokonaisuus saattaa tosiaan toimia parhaiten tuon pituisena.

20170715_165442

Maagiset hetket muutama minuutti ennen showtimea

Vielä kymmentä vaille viisi sali oli melko tyhjä. Ovatko ovet jo auki? Paria minuuttia ennen aloitusaikaa kävimme Nickin kanssa kurkkaamassa saliin, siellä olikin jo katsomossa väki paikallaan tasaisesti ripoteltuna. Noin arviolta vajaa 30 ihmistä. At least they outnumber us… toteaa Nick, olemme tyytyväisiä! Aloitimme täsmällisesti soiton tasan viideltä. Itselleni aloitus on melko helppo, koska minun ei tarvitse vielä soittaa juuri mitään, voin tsekata mikserin, efektit ja syntikan muistit.

20170715_165832

Ryhmäkuva -just before the show. Valitettavasti Severi puuttuu, koska on kiinni livemiksauksessa

Keikka menee muutoin melko kivasti. Itselläni jäi vähän hampaankoloon se, mitä pelkäsinkin, Kiertoradalla. Toisen ja kolmannen säkeen aloitukset menivät ponnettomasti ja myöhästelin. Ei voi mitään…

Setin viimeinen kappale, Vaka vanha loppui soitettuamme noin 55 minuuttia, lopussahan Otso myös esittelee bändin (ja Severi Otson). Onneksi yleisö sentään taputti meidät takaisin encorea varten, saimme aloittaa Apinoiden planeetan ja väki sai kun saikin osansa apinalaumamme elämöinnistä Severin hauskan, improvisoidun(!) esittelyspiikin myötä. Ja kuten ennalta suunniteltua, sain käyttää myös tuon muhevan mellotronista samplatun gong-soundin loppuun.

20170715_232109

Karelian sky

Ja nämä Karelian Skies 2017 -musiikin osat kuultiin:

1. Avaruuslinnut
2. Nurmesjärven mysteeri
3. Tulikärpästen juhlat
4. Revontulet
5. Sadetta…
6. Kansantanssi
7. Kiertoradalle
8. Kuukoirat
9. Betonikansa
10. Sammon taonta
11. Vaka vanha
—-
Encore: Apinoiden planeetta

Ja tässä väki:

Severi Kärki: Koskettimet, softasynt., klarinetti, livemiksaus
Otso Pakarinen: Syntetisaattori, Koskettimet, Seaboard, softasynt.
Nick Rothwell: Seaboard Blocks, samplet, softasynt.
Pekka Tolonen: Ohjelmat, loopit, samplet, softasynt.
Petri Frestadius: Koskettimet, jousisyntetisaattori, samplet, softasynt.
Teijo Salminen: Syntetisaattori, vocoder, samplet, triangeli ja kello

sekä

Tita Jänkälä: Videokuvaus, järjestelyt
Kimmo Heikkilä: Taustagrafiikat, filmit
Panu Similä: Valaistus, lavasetup ja videocast

Lahja Ruokolainen: Catering

Oma setuppini:
Alesis Ion
Electro-Harmonix V256 Vocoder
Allen-Heath ZEDi 10 FX -mikseri
Boss DD7 digital delay
Joyo D-Seed digital delay (tunnetaan myös brändillä Harley Benton)
Edirol UA-25 input-USB-midi-interface
iBook + Easy Synth /w Mellotron soundfonts + kenttä-äänitykset
Triangeli ja kello

Sammon taonta:
(Ote Kalevalasta, kymmenennestä runosta)

Se on Seppo Ilmarinen
Päivän kolmannen perästä
Kallistihe katsomahan
ahjonsa alaista puolta
Näki Sammon syntyväksi
kirjokannen kasvavaksi

Siitä Seppo Ilmarinen
takoja iän ikuinen
Takoa taputtelevi
lyöä lynnähyttelevi
Takoi Sammon taitavasti
Laitahan on jauhomyllyn
Toisehen on suolamyllyn
Rahamylly kolmantehen

Siitä jauhoi uusi Sampo
kirjokansi kiikutteli
Jauhoi purnun puhtehensa
Yhen purnun syötäviä
Toisen jauhoi myötäviä
Kolmannen kotipitoja

Kiertoradalle:

Gagarin, Shepard, Grissom, Titov, Glenn, Carpenter, Nikolayev, Popovich

Sputnik, Pioneer, Helios, Ulysses, Genesis, Mariner, Venera, Cosmos

Mercury, Venus, Tellus, Mars, Jupiter, Saturn, Uranus, Neptune-and-Pluto

Vostok, Freedom, Liberty Bell, Vostok 2, Friendship, Aurora, Vostok 4, Sigma (7)

Spaceflights

Karelian Skies-haastattelut

•14.10.2016 • Jätä kommentti

Jim Combsin ja suomalaisten v 2016 ensikertalaisten haastattelut Youtubessa. Kuvaus, leikkaus ja muu jälkikäsittely: Tita Jänkälä ja Otso Pakarinen

Karelian Skies 2016 Youtubessa

•4.8.2016 • Jätä kommentti

Per favore! Kuunteluun suositellaan HiFi-kuulokkeita tai muutoin hyvää kaiutinäänentoistoa! Decent HiFi earphone or speaker audio reproduction recommended!

Screenshot from 2016-08-04 23-35-44

Karelian Skies 2016 Full concert

Karelian Skies, Durante & Homer D. – merkkien selityksiä

•26.7.2016 • Jätä kommentti

Heille, kenelle tämä Karelian Skies-juttu on hieman epäselvä, koetan tässä tehdä pientä selontekoa, mistä on ollut kysymys:

Karelian Skies on saanut alkunsa Otso Pakarisen ideasta tuoda Arizonan Arcosantissa takavuosina järjestetyn ”kosmiseen musiikkiin” tai ”avaruusmusiikkiin” painottuneen Different Skies -tapahtuman konsepti Suomeen. Paikaksi on  valikoitunut Otson lapsuuden kotikaupunki Nurmes ja sen kulttuurikeskus Nurmes-talo. Talon Hannikainen-sali on tapahtuman areena, ja sisältää hyvät tekniset ja akustiset puitteet tapahtumalle. Tämänvuotinen Karelian Skies oli siis järjestyksessä kolmas.

-Skies-tapahtumien konsepti on, että useampia muusikoita, yleensä elektronista taikka ambient-musiikkia tekeviä, kokoontuu viikoksi viettämään aikaa yhdessä ja tekemään musiikkia improvisoiden ja ideoiden. Kaikesta syntyneestä muodostetaan viikon loppupuolella noin reilun tunnin mittainen kokoomateos, joka esitetään kyseisen viikon lauantai-iltana yleisölle. Nurmeksessa heinäkuussa Hannikaisen sali ei ole muussa käytössä, joten muusikot saavat koota instrumenttinsa jo heti saavuttuaan, eli improvisointi, säveltäminen ja äänikollaasien teko voi alkaa saman tien. Normaalisti ”työpäivä” alkaa noin kymmeltä aamupäivällä ja päättyy iltaviiden aikoihin, usein hieman sen jälkeenkin. Majoittuminen on samassa asuntolassa (”Pompannappi”), jonka oleskelutilaan päivän jälkeen kokoonnutaan iltaa viettämään, kertaamaan koettua, ideoimaan ja tietysti kuuntelemaan musiikkia.

 

Karelian Skies-tapahtumien musiikki on lähinnä elektronista instrumentaalimusiikkia. Kuvassa Petri Frestadiuksen analoginen Dominion -syntetisaattori

Karelian Skies-tapahtumien musiikki on lähinnä elektronista instrumentaalimusiikkia. Kuvassa Petri Frestadiuksen analoginen Dominion -syntetisaattori

Kokoonpano vuonna 2016 oli siis seuraava:

Jim Combs: Hohner Melodica, TENORI-ON, syntetisaattorit, jne

Otso Pakarinen: syntetisaattorit, Seaboard, jne

Petri Frestadius: syntetisaattorit, jne

Mauno Tuominen: Sopraanosaksofoni, EWI, syntetisaattorit, jne

Pertti Grönholm: kosketinsoittimet, syntetisaattorit, EH Talking Machine, jne

Ami Hassinen: syntetisaattorit, kitara, jne

Teijo Salminen: syntetisaattorit, SVC-350 vocoder, jne

sekä

Tita Jänkälä: Videot, haastattelut, tukitoimet

Panu Similä: valaistus ja tekniikka

Severi Kärki: saliääni ja tekniikka

Lahja Ruokolainen/Kahvio Marjatassi: Catering

Jaana & Viola: Ami H:n tukijoukot

Käyttämäni kalusto: Koskettimistona M-Audio Sono-61, Roland SVC-350 vocoder, Zoom 9150 multiefekti, Waldorf Micro-Q syntetisaattori sekä Boss DD-7 digitaaliviive-efekti. Lisäksi Macissa SimpleSynth -ohjelmassa toimivat Mellotron- ja urkusoundifontit

Käyttämäni kalusto: Koskettimistona M-Audio Sono-61, Roland SVC-350 vocoder, Zoom 9150 multiefekti, Waldorf Micro-Q syntetisaattori sekä Boss DD-7 digitaaliviive-efekti. Lisäksi Macissa SimpleSynth -ohjelmassa toimivat Mellotron- ja urkusoundifontit

Durante & Homer D.

Vaikka Karelian skiesiin voi lähteä ilman esivalmisteluitakin, niin ajattelin kuitenkin kontribuoida yhteen teoksen osaan pohjaidean, jossa hyödyntäisin vocoderiani. Minähän en samalla tavoin ole aktiivimuusikko enkä säveltäjä, kun nuo mainiot soittokumppanini, joten en tuonut varsinaista sävellystä vaan konseptuaalisen idean. Viime aikoina (erityisesti viimevuotisen Firenzen matkan jälkeen) olen vaikuttunut italialaisesta keskiajan ja renessanssin taiteesta, niin Danten Commedia Divinaan tutustuttuani sain ajatuksen lukea otteita teoksesta.

Kolmiosaisen Commedian eli Jumalaisen näytelmän vaikuttavin osa on tietysti ensimmäinen osa, Inferno. 1265 syntynyt Dante on ollut keski-ikäinen aloittaessaan sen kirjoittamisen noin vuonna 1300. Ensimmäisen laulun alun säkeet ”Elomme vaelluksen keskitiessä / ma harhaelin synkkää metsämaata / polulta oikealta poikenneena” (suom. Eino Leino) ovat siksi vaikuttavia, että halusin ne mukaan resitointiini (kyseiset rivit ovat muuten tehneet vaikutuksen muihinkin, esimerkiksi A.W. Yrjänä käytti hieman muunneltuna niitä ”Aura”-kappaleen sanoituksissa). Koska aika on rajallinen, jätin pois Purgatorio-osan, osin senkin vuoksi, etten ollut sitä vielä lukenut suomeksikaan. Viimeisen osan, eli Paradison, halusin mukaan paitsi siksi, että musiikki tarvitsi harmonista taitetta, myös siksi, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 700 vuotta siitä, kun Dante alkoi kirjoittaa Paradisoa. Mikäli meillä olisi kahden aiemman Karelian Skies-tapahtuman tapaan ollut myös taustavideoita hoitava teknikko käytössämme, olisin epäilemättä halunnut kuvitukseksi Hieronymus Boschin Maallisten ilojen puutarha-triptyykistä parhaita paloja. Boschin kuolemastahan on tänä vuonna kulunut 500 vuotta. Ja kappaleen työnimikin olisi ollut siinä tapauksessa varmaan Durante, Jeroen & Homer D…

Durante & Homer D. työnimi selittyy siis paitsi kunnianosoituksena Italian varhaisrenessanssin suurelle kirjoittajalle, Dantelle (eli koko nimeltään Durante degli Alighierille), että vocoderin 1930-luvulla keksineelle Homer Dudleylle (1896-1987). Kappaleessa luen tekstirivit vocoderiin alkukielellä eli Toscanan italiaksi. Vaikka en todellisuudessa osaa italiaa edes sujuvasti, niin en antanut sen haitata. Harkitsin tosin jossain vaiheessa, että kysyisin hieman ääntämisohjeita italialaiselta ystävältä, mutta huomasin tämän tarpeettomaksi. Käyttämäni kantoaaltoääni nimittäin prosessoi ääntä niin vahvasti, että todellisuudessa kuulija vain aistii äänen olevan puheääntä, mutta tuskin saa juurikaan selvää mitä ääni lausuu. Tämä sopii oikeastaan vallan hyvin, tarkoitus olikin lähinnä värittää muutoin hyvin ambienttia äänimaailmaa salaperäisen kuuloisella vellovalla ja ”laulavalla” äänikudoksella. Taustalla on kuitenkin tuo tarina. Verrattakoon sitä vaikkapa Juhana Blomstedtin tauluun, joka voi sisältää monta toisistaan poikkeavaa kuvakerroksia, mutta joista vain päällimmäinen näkyy katsojalle.

Musiikin pohjarytmiikan teki Jim Combs ja kappaleen äänimaailma oli käsittäkseni koko yhtyeen aikaansaamaa. Kappaleen Inferno-jakso kulkee doorilaisessa D-asteikossa, joten siinä ei käytetä kolmisointua. Vocoderin kanssa käytin pohjana kvinttiä, siis yksinkertaisesti voimasointua ja lisäksi improvisoiden asteikon hajasäveliä. Ajatuksenani oli käyttää doorilaista asteikkoa keskiajan hengessä, kyseinen asteikkohan on sen ajan tyypillinen kirkkosävellaji. Sen sijaan Paradiso-jaksoon siirtymisessä halusin jotain taittamaan D-asteikon, ylentämään ”taivaalliseksi”. Otso ehdotti tähän E-duuria. Tämä olikin loistava siirtymäaihe: ikään kuin transitio keskiajasta renessanssiin, helvetistä paratiisiin. D:stä E:hen, DantE!

 

Karelian Skies ryhmässä kaikki ovat lavalla yhtä aikaa. Suuressa osassa musiikista myös kaikki soittavat jotain.

Karelian Skies ryhmässä kaikki ovat lavalla yhtä aikaa. Suuressa osassa musiikista myös kaikki soittavat jotain.

Karelian Skies

•23.7.2016 • Jätä kommentti

Karelian Skies -stagepäiväkirja

01-maanantai-kokous

Aloituskokous stagella. Jim, Severi (selin), Otso, Panu (myöskin selin), Manu ja Fressu.

Maanantai.

Saavumme Otson johdattamana Nurmestalolle. Roudaus on uskomattoman helppoa: takaovelta pääsee muutamalla askeleella suoraan lavalle! Aloitamme noin klo 10 ja Kamat ovat kasassa jo puolilta päivin. PA ei vielä toista mitään, joten tuuttaan ääntä ulos pikkukaiuttimesta. Osoittautuu, että Nurmestalon muuten erinomainen headset-mikki tarvitsee phantom-virtaa, joten Severi ja Panu tuovat minulle mikserin, josta virta saadaan. Edelleen tasapaino-ongelmia äänen kanssa, epäilen pientä laatuongelmaa halvan Behringer -pikkumikserin tekniikan osalta. Siispä päätän vaihtaa päikseen, eli oma Behringerini saa toimia phantom-syöttäjänä ja Nurmes-talon mikseri on oma päämikserini. Siinä on liukusäätimetkin… Yhtä kaikki melko nopeasti totean, että headsetin herkkyys on vähän liikaa ja se ottaa vähän liikaa ympäristöääntä. Severi ja Panu tuovat räkkimallisen kompressorinkin, mutta siltikään ei auta… Saan mikkitelineen, joten käytänkin Otson AKG-mikkiä ja totean sen tällä hetkellä paljon toimivammaksi ratkaisuksi. Mikkipuomi on onneksi yllättävän vähän tiellä.

01-maanantai-omat-kamat

Omat romppeet, eli M-Audion keyboard, Roland SVC-350 vocoder, Zoom multiefekti, Otsolta lainattu Waldorf MicroQ sekä pari mikseriä. Kuvasta puuttuu vielä Mac iBook, jolla tuotettiin Mellotron-samplea sekä lisä-ääniä vocoderin kantoaaltoa varten.

Lounasaikaan nautimme kasvissosekeittoa Nurmestalon kahviossa. Nälkäiselle maistuu, ja hyvää on. jälkiruoaksi on vielä mustikkapiirakka ja kahvi. Lounaan alussa ulkona sataa jonkin verran vettä, mutta jälkiruokaan ehdittäessä jo paistaa aurinko.

Iltapäivä, ensimmäiset workshopit alkavat. Äänentoisto saadaan kuntoon ja jopa kaksi lavan kulmamonitoria. Ensimmäiset kappaleet alkavat muotoutua. Jossain vaiheessa katson parhaaksi viimein koeponnistaa vocoderin: kaivan Commedian lehdet esiin ja alan lukea. Vellova voco-soundi … ja lopuksi totean, että tarkoitus oli kuitenkin tehdä tästä teemaan sopiva oma kappaleensa, mutta tulipahan testattua.

01-maanantai-stageplan

Illan viimeisessä teen jotain perkussiivisia naksuja vocolla. Kokeilen vähän puhelimen instrumentti-appeja. Toimii.

Päivä on noin puoli kuuden aikaan pulkassa, olo on sikäli hyvä, että tekniikka on jo nyt aika hyvässä jamassa.

01-maanantai-Manun EWI - Moog - Modulit

Mauno Tuomisen EWI eli elektroninen puhallinsoitin. Sen alla näkyy Moog Prodigy -klooni ja salkun täydeltä modulisyntetisaattoria.

Tiistai.

Tita tekee Jimin kanssa haastattelua kymmeneen asti, mutta Maunon ja Fressun kanssa vietämme aikaa pihalla odotellen. Lopulta kello on varmaan kaksikymmentä minuuttia yli kymmenen, ennen kuin pääsemme alkamaan. Panu ei ole tänään työrivissä, Severi hoitaa miksaukset ja myös testaa valoja. Ensemblen työtapa on fantastinen. Joku aloittaa soiton tai tekee rytmiluupin, muut tulevat mukaan ilman turhempia kysymyksiä. Olen vieläkin vähän hämmästynyt, kuinka nuo muut tuon tekevät noin luontevasti…No, heillä on tästä vuosien kokemus. Saan kokeiltua androidin app -kokoelmaani aika estottomasti. Toiset niistä toimivat melko hyvin, toiset eivät. Vocoder on tänään vähemmän käytössä, mutta hönkäilen siihen aina välillä, mantramaisesti. Cloudberries alkaa muotoutua.

01-maanantai-Jimin kioski

Jimin setup, joka täydentyi vielä Amilta lainatulla Roland JD-800 -syntikalla. Kotona Atlantassa Jimillä on samanlainen laite, joten hänellä olikin pari soundikorttia mukana kyseiseen synaan.

Päiväruuaksi on lohikiusausta, erinomaista sellaista. Lounastamme ulkosalla. Severi kertoo kokemuksistaan Skotlannista.

Iltapäivä sujuu edelleen tuotteliaasti. Jim soittaa melodikaa, saan siitä sekä Waldorfin soundipankkisoundin nimestä sanat vocoder-mantraani. Äänentoisto on täydellisen mahtava. Fressun ja Maunon työskentely on briljanttia, Manun ewi (kytkettynä ilmeisestikin hänen Moog Prodigy-kloonisynaansa) ja sopraanosaksofoni soivat komeasti. Fressun modulaari pulputtaa. Otso kaivaa Seaboardistaan särökitaramaisen soundin ja heittää pirullisen lennokkaita soolo-osuuksia. Biisin lopussa Manu, Fressu, Otso ja Jim soittavat ilman komppikonetta pitkän kadenssin, minä en soita mitään vaan kuuntelen lumoutuneena. Kiesus mitä kamaa nämä jätkät saavat aikaiseksi, parempi etten nyt tee mitään, vaan kuuntelen, nautin…

05-Otso

Maestro Otso Pakarinen (Ozone Player)

Keskiviikko.

Aamurutiinien jälkeen salille. Työtapaan alkaa tottua. Tässä vaiheessa alkaa tuntua jo siltä, että hylkään headsetin käytön ja käytän Otson hyvää AKG-mikkiä vocoderin kanssa. Jossain vaiheessa ihmettelen sitä, kun ei vocoderista kuulu pihaustakaan… etsin vikaa – kaikki näyttää olevan kunnossa, kantoaaltoa tulee, mikki toimii. Kunnes keksin syyn, delaypedaalin paristo on loppu. Irrotan delayn kokonaan ja kytken vocoderin suoraan pöytään kiinni. Ostan pattereita sitten myöhemmin. Pertti ilmestyy salille ja saa oman pikku Yamahansa ja Casio-settinstä kasaan varsin nopeasti. Mukanaan on myös Arturian Microbrute, Dark Energy ja hauska Electro-Harmonicsin boksi, josta saa melko vocoderimaisia ääniä ulos. Kilpailija, Manu mainitsee osuvasti!

03-Fressu ja Pertti

Petri (Fressu) Frestadius (Sigma) ja Pertti Grönholm (Lux Ohr)

Amikin saapuu viimeisimpänä, mutta ei tosiaankaan vähäisimpänä! Perhe, eli Jaana ja Viola ovat mukana. Kamaa on ison Muuli-peräkärryllisen verran (mukana on tosin myös Violan rantaleluja…). Kaksi isoa Rolandin syntikkaa (joista toinen meni lainaan Jimille), DX-7, Ensoniq Fizmo, Korg Oiwa eli O1/W,moduleita, kitara etc etc…

 

Keskiviikon ruokalistalla erinomaisia haukimurekepihvejä joita erinomainen Marjatassin emäntä oli jo tiistaina luvannut tarjota. Sää ei vieläkään tahtonut olla huonompi, ulkoruokinta onnistui edelleen.

Fressu ehdottaa valmista sävellystä. Jotenkin se pitäisi saada päästä ulos ja Otson soitettavaksi. Pitää kirjoittaa nuotit, Fressu ihmettelee mistä saisi nuottipaperia. No, minullahan on monta sivua paperia kansiossani, joten ei ongelmaa. Säveltäjä ahertaa vähän aikaa lyijykynän kanssa ja stemma on pian valmis. Otso soittaa nuotit ja kaikki asianosaiset pääsevät juonesta kiinni. Morning Song muotoutuu.

Pertillä oli tuomisinaan myös pari pohjakomppia pikkuvekottimistaan. Ami sai jo kamojen pystytyksen jälkeen omista laitteistaan isot saundit aikaan. Kitarakin toimi loistavasti. Paketti alkoi olla iltaviiteen mennessä kasassa jo tositreenejä ja koostamista varten. Huomenna on myös porukan haastattelu.

04-Ami ja kitara

Ami Hassinen (Nemesis) ja kitara. Ja muutama syntikka…

Torstai.

Testaamme läpi Pertin komppien päälle rakentamia uusia raitoja. Pientä säätöä. Aamupäivästä haastattelu, eli Ami, Pertti, Manu ja allekirjoittanut olimme samaan aikaan tentattavana. Hyvä ratkaisu, säästyi aikaa ja kaikki oleellinen tieto välittyi. Tämän jälkeen hienosäätöä ja lista kuntoon, josta Panu ja Severi saivat omat kappaleensa.

02-Severi ja Panu

Severi & Panu, erinomaiset ääni- ja valoteknikkomme

Fressun muutoin niin hieno Dominion -syntetisaattori oikutteli digitaalisen osansa kanssa, mutta analoginen soundipuoli pelasi. Laite kuulostaa todella hyvältä, tuhdin pehmoinen analoginen, aika moogmainen soundi. Toivottavasti ongelmat eivät jatku.

Tita on tehnyt ison työn Jimin haastattelun leikkaamisessa ja viimeistelyssä julkaisukuntoon. Ilmeisesti saadaan ladattua jo tuubiin huomenna Nurmes-talon hyvän wlanin kautta…

Perjantai.

Tänään pitäisi setti tulla viimeistään kuntoon. Soundeja hiotaan edelleen. Olen eilen vielä kokeillut Waldorfin vocoderia oman pikkumikserini ja headsettini kanssa, mutta tänään hylkään ajatuksen sen käytöstä kokonaan. Analogisella mennään, katson Waldorfin soundit jokaiseen osaan valmiiksi. En edes yritä ohjelmoida niitä järjestykseen uusiin muistipaikkoihin vaan rullaan ne esiin säätöpyörällä, koska se ei ole mitenkään hankalaa. Livetilanteessa joka tapauksessa aikaa on. Päätän, että kahdessa puhallinpainotteisessa kappaleessa en soita mitään ja minulla on näin aikaa tauon kestäessä kaivaa vanhasta macistani mellotron-soundifontti esiin, jota käytän Amin kappaleen (Sequence A) introssa ja outrossa. Dantessa, eli Durante & Homer D.:ssä vielä viilaan rivejä, luettava osuus karsiutuu edelleen, koska en halua liikaa pituutta kuitenkaan. Varsinkin Paradisosta lähtee muutama säe, tosin yksi tulee tilalle. Vocoderiin tulee riittävän hyvä soundi kun kerrostan M-Audiosta matalemman urkusoundin ja Macista 60-luvun kimakamman urkusoundin päällekkäin ja ajan ne kantoaalloksi. Patterit delayhin vasta kenraaliharjoituksia varten, se rittää.

05-Stage

Valojen testaus

06-ryhmäkuva

Ensemble ja tukijoukot, eli vasemmalta. Petri, Mauno. Otso, Pertti, Jaana, Ami, Tita ja Jim. Viola lymyää jossain isänsä takana takaoikealla…

Lauantai.

Lauantai on säätietojen mukaisesti vähän synkempi, mutta ei kuitenkaan sada. Päivemmällä saattaa ropsauttaa vettä, mutta toivottavasti ei liikaa. Saadaan näin yleisöäkin, eikä porukka mene uimarannalle, vaan kuuntelemaan avaruudellista musiikkia… Kenraaliharjoitukset menevät hyvin putkeen, oman osuuteni lausunta toimii kohtalaisesti. Vähän arvelen, olisiko pitänyt vielä tiivistää ja sen sijaan tehdä kertauksia… en tiedä. Näillä mennään. Vocoder soundaa nyt viimeinkin täyteläiseltä, eikä ääni mene ruvelle enää. Yhdistelmä toimii viimeinkin. Juhon delaypedaalissa on tuore paristo, jonka vaihdan vielä uuteen ennen varsinaista konserttia. Viimeinen tilaisuus puhallinpainotteisten aikana hipsiä katsomoon kuuntelemaan kaverien soittoa, konsertissahan sitä ei tosiaan voi oikein tehdä… Kuulostaakin järkyn hyvältä. Sitten syömään.

06-Fressun Dominion

06-Manun saksofoni

Kello ehtii. Käymme kämpillä pukeutumassa stagevaatteisiin. Vedän tummansinisen pellavapaidan päälleni, tummat uudet housut ja nahkakengät. Takaisin talolle, setuppi on valmiina muuten, mutta varmuuden vuoksi vaihdan vielä pariston delayhin. Sounditarkistuksia. Kaikki tuntuu toimivan. Minulla on kaksin kappalein nuottitelineitä, kummassakin oma valonsa. Suuntailen niitä siten, ettei liikaa valaise ympäristöä -ja paista ketään silmiin. Backstage-tilassa testataan nettiyhteyttä, talon wifi toimii hyvin. Livestreami toimii jo puolta tuntia ennen konserttia, ääniviivekin on korkeintaan parisataa millisekuntia… Poistumme stagelta vain varttia ennen h-hetkeä, koska yleisö pitää päästä jo sisään saliin. Tsekkaan vielä livestriimin.. mutta mitään ei näy! Refreshailen, ei mitään! Pieni harmistus, mutta on aika unohtaa nämä ongelmat ja keskittyä keikkaan. Jim kutsuu porukan rinkiin ja ottaa hauskan ja onnistuneen ryhmäkuvan selfiemalliin.

KS-Ensemble-GroupPic

Band, smile! Just before stepping on the stage…(Pic by Jim Combs)

Menemme lavalle järjestyksessä. Hyvänen aika, ihmiset taputtavat… porukkaa on sentään ihan mukavasti katsomossa. Aloitetaan..

06-left-stage

Soitto soi, itse en ollut ihan täysin tyytyväinen lausuntaani varsinkaan Inferno-jaksossa. Mellotronista taisin soittaa yhden väärän äänen… mutta muuten kait ok. Viimeisenä soinut Fressun hieno melodinen ”Morning song” loppuu modulaarista tulviviin ”tähtitaivaskilahduksiin” jotka jäävät helisemään saliin, kun poistumme kumarrusten jälkeen soittimiemme takaa.

Yleiso taputtaa kuin taputtaakin meidän takaisin encorea varten. Synkkapulssi tuntuu jossain vaiheessa katoavan, mutta tämähän on onneksi encore… ja melkoista improamista joka tapauksessa. Manu näyttää lopetusmerkin, joten encore loppuu oikein eikä häivyttele. Näin homma on paketissa!

06-Online.JPG

Poistumme loppukumarrusten jälkeen helpottuneina stagelta. Valot sytytetään ja voimme palata takaisin seurustelemaan yleisön edustajien kanssa.

Käyn vielä tarkkaamossa ihastelemassa valokonsoleita ja fasiliteetteja. Panu kertoi, että livestriimi toimi sittenkin, se oli pyörinyt koko ajan tarkkamon läppärissä! Helpotus… Kaiken lisäksi chattiin oli tullut melko mairittelevia kommentteja. Otson mukaan maksaneita katsojiakin oli ollut 28, mitä voi pitää melkoisen mainiona määränä. Katsomossa oli siis ollut reilu 30 henkeä! Kaiken lisäksi yleisöön on eksynyt myös YLE:n toimittaja, joka haluaa haastatella Jimiä ja Otsoa – huimaa! Jos hyvin käy, niin haastis tulee Kulttuuricoctail-ohjelmassa ulos jossain välissä… Tämäkin vielä, sillä soittahaan Jukka Mikkola tämän setin musiikkia Avaruusromua- ohjelmassa syyskaudella.

Ja nämä soivat siis Nurmestalossa 16.7.2016

1. Cloudberry Fields Forever
2. Kluster
3. Durante & Homer D.
4. It’s Just Funky
5. Darjeeling
6. Koli
7. Pielinen
8. Reeds
9. Sequence A
10. Morning Song

ja encore(t)

06-RightStage2